Kerkän taideteos ”Metsässä eilen” on kaksiosainen eli ”diptyyki” Vaikka teos on maalattu erillisille paneeleille, se voidaan katsoa seinämaalaukseksi, koska teos on tiettyyn paikkaan suunniteltu ja kiinteästi sijoitettu. Teoksen ideointiin ja pieneltä osin myös toteutukseen osallistui opettamani ”Ranua harrastaa” lasten kuvataidekerho.
Joitakin vinkkejä sisällön tulkintaan, joskin teos on täysin vapaasti katsojan tulkittavissa hänen omista lähtökohdistaan.
Kumpikin teoksista jakautuu jakautuu kahteen osaan, jotka muodostavat neljä vuoden aikaa: syksystä talveen ja keväästä kesään, ikäänkuin kouluvuoden. Kuva-aiheina on kaikkea suomalaisesta luonnosta löytyvää kasveista eläimiin kussakin vuodenajassa tyypillisesti esiintyen.
Kuva-aiheista voi löytää symbolimerkityksiä tai niille voi katsoja mielessään sellaisia antaa.
Kautta maailman ovat päivän ja yön symbolit aurinko ja kuu saaneet mitä moninaisempia merkityksiä. Molemmat valaisevat tätä Tellustamme, mutta vain suorassa auringon valossa kasvit yhteyttävät. Kuun valo on saman aurinkomme valoa, mutta sen ”lainavaloissa” ei mikään kasva.
Taivaalta löytyy myös mielenkiintoisia väri-ilmiöitä kuten revontulet ja sateenkaari. 1700-luvun valistuksen ajan tiedemies Newton osoitti valo-opissaan kuinka valkea valo hajaantuu sateenkaaressa tai prismassa spektriin, eli puhtaiden värien portaattomaan kirjoon. Sateenkaaren kristillistä symboliikkaa korostaakseen Newton otti spektiinsä seitsemännen värin, syaanin sinisen. Onhan seitsemän täydellisyyden luku raamatussa. Sakraalissa merkityksessä sateenkaari symboloi sitä, ettei Jumala toista kertaa maailmaa tuhoa luonnonkatastrofilla. Tämä antanee toivoa ilmastoahdistuksen keskellä. Profaanissa, ”maallisessa” kaaressa on vain kuusi väriä, kuten nykyisin väriopissa opetetaan: kolme pää- ja kolme väliväriä.
Symboliikka liittyy myös taidelainaan von Wrightin taistelevista metsoista. Ajakohtaista tilanteessa, jossa itä ja länsi ottavat yhteen. Toivoa ei sovi heittää, siksi koppelolla on suussaan rauhan lehvä. Talvi-osassa on viittaus myös Topeliuksen ja Beskovin joulusatuihin, kuvauksiin metsän joulusta jossa vihamiehet lyöttäytyvät yhteiseen leikkiin, tässä tykkylumipuu-tontun kanssa.
Ei siis niin, ettei jotakin pelottavaakin: sateenkaarelle asettautunut ristilukki kuvaa pahuutta, joka on läsnä maailmassa. Mutta aurinko paisteellaan vakuuttaa, että hyvyys ja kauneus lopulta voittaa.